Catch My Breath

Viikko on menny tavalliseen tapaan, koulua ja vähän jotain muuta. Keskiviikkona kuitenkin oli Halloween! Meillä sitä ei juhlittu mitenkään isosti. Mun host-veli meni trick or treat-kierrokselle naapureiden ja host-siskon kanssa. Ite olin host-momin kanssa jakamassa karkkia. Ja voi ei kuin sulosia kaikki lapset oli!!

Koulusta saatiin torstaina report card:it ja oon ihan tyytyväinen omiin numeroihin. Olin saanut muutaman numeron nostettua ja vaan yks aine oli laskenu:)

Lauantaina käytiin Middle Georgian Cheerleading kisoissa ja oli aivan mahtavaa. Kaikki oli niin taitavia, mutta niin kuin viime vuonna, meijän koulu voitti. Ja ihan ansiostakin. Ne oli niin hyviä ja kannustamassa oli varmaan 50 koulun oppilasta kun muilla koululla oli mukana vaan kisaajien vanhemmat.

Koska en mennyt minkää järjestön kautta, mulla ei oo minkäänlaisia vaihtaritapaamisia. Joka on vähän harmi:( Host-mom oli jutellu ystävänsä kanssa ja kävi ilmi, että heillä on kaksi vahtari poikaa. Ja lauantaina niiden järjestöllä oli jonkinlainen vaihtari ilta keilaamassa. Tää ystävä kutsui mutkin keilaamaan ja voi että mulla oli hauskaa! Paikalla oli kuus vaihtaria mun lisäksi ja ne otti mut tosi kivasti vastaan. Keilattiin tytöt vastaan pojat ja hävittiin pojille kahdella pisteellä! Tän jälkeen käytiin yhessä syömässä pitseeriassa. Toivon, että nään heitä vielä uudestaan, kun vaan yksi on samassa koulussa mun kanssa, mutta en ollu koskaan ennen nähnyt sitä. Ihan aluksi mä en ees tienny, että mun koulussa ois muita vaihtareita. Nyt ymmärrän miks kaikki vaihtarit tykkää viettää aikaa muiden vaihtareiden kanssa. Se on vaan jotenkin niin helppoa, kun kaikki ollaan samassa pisteessä.

Mun koulumatkalla on isot puuvillapellot ja mun host-veli kävi keräämässä mulle oman puuvillapallon ennen kuin puuvillat kerättiin pois! Meillä aina välillä on yökyläilemässä naapurin koira, Aly.
Mun puuvillapallo:)

Stay Stay Stay

Viime perjantaina käytiin taas sellasessa Haunted House tai tää oli oikeestaan Haunted Hospital. Kaikki sano, että se on tosi pelottava, mutta kun kaikki muut oli menossa sinne niin en halunnut jäädä yksin ulkopuolelle odottamaan, niin menin itekkin. Se oli pieni pettymys, sillä se ei ollu ollenkaan pelottava! Meitä oli porukassa 31 ihmistä ja tän jälkeen mentiinkin Waffle Houseen syömään jotain pientä siinä puolen yön aikaa ja täytettiin koko paikka:)

Koulu on menny aika hyvin. Ens viikolla saadaan taas välitodistukset ja ainakin pari ainetta oon saanu nostettuu kirjainta ylemmäs. Sain kuulla viime viikolla, että mulla on edessä valmistumis testit. Toivon vaan, että ne ei oo hirveen vaikeita, kun siinä on aineita joita mulla ei oo ollu täällä ollessa. Ite panikoin varmaan eniten biologiaa, koska mä en tiedä minkään kasvien nimiä!

Perjantaina kun aamulla kävin facebookissa nopeesti koko etusivu oli täynnä statuksia lumen tulosta. Samana päivänä menin pihalle ottamaan aurinkoo ja oli niin kuuma. Kyllä täälläkin on vähän alkanu viilenee varsinkin aamuisin, kun kouluun melkein lähetään ennen auringon nousua. Aurinko kuitenkin nousee ja tuo lämmön ja koulupäivän jälkeen on sellaset 25 astetta.

Seuraavalla viikolla on halloween ja saan kokea oikeen amerikkalaisen Halloweenen! Tässä naapurustossa kiertää sellanen booed juttu. Jos sut on booettu sun pitää buuedttaa kaks muuta lapsiperhettä. Se tarkoittaa sitä, että jätetään ovelle kori täynnä karkkia, keksejä ja halloweeni krääsää. Jottei sua booedeta uudelleen laitetaan oveen tuollainen lappu.

Different

Oon nähy monissa vaihtari blogeissa tän tyylisiä postauksia niin aattelin itekkin sitten sellaisen tehä!

I Like
-Ystävällisyys, tuntemattomatkin tulee kehumaan kadulla toisten vaatteita.
-Ilmasto ja lämpö
-Ruoka, vielä en oo törmänny oikeesti pahaan ruokaan. Ja tällä nyt en tarkota roskaruokaa vaan kyllä täällä ihan oikeetakin ruokaa syödään:)
-Country music, suomessa ei oikeestaan kuunnella countrya, mutta täällä ,varsinkin etelässä, on useampi radio kanava omistettu country musiikille.
- Ruokakaupat on täynnä kaikkea ja mitään ei oikeestaan tartte ite valmistaa, jos ei halua vaan kaikesta on pakaste tai säilyke versio. Ite kun en oo se paras kokki keittiössä niin tää on mulle hyvä ja oi sitä macaron & Cheese hyllyä!!!
 
I hate or just dont like
-Sana  “catch you, koska se saa mut tuntemaan etten osannu selittää jotain asiaa hyvin, vaikka oon kuullu sitä sanovan ihan tavallisessaki keskustelussa.
-Auton tärkeys. Minnekkään ei voi mennä ilman autoa
-Pakko olla kokoajan ilonen ja hymyillä, muuten ihmiset luulee, että vihaan niitä tai oon vihanen
-Tekstari lyhenteet. Mulla ei oo niin suurta mielikuvitusta, että keksisin mitä mikäkin kirjain yhdistelmä tarkottaa
-Ilman raskaus. Tuntuu ettei pysty ottamaan syvää henkeä ulkona ollessa
-Ei löydy joitain ruokia ruokakaupasta.  Kaipaan Mama-nuudeleita;(
-Koulusysteemi. Ite oon ollu sitä mieltä, että Suomessa on vaan parempi koulu ja paljon haastavampaa kuin täällä. Tietty, koska täällä lukioon menee kaikki eikä sisäänpääsyyn oo mitään kokeita tai keskiarvo rajoja. Eniten kaipaan jaksolukua, mutta sekin on erillailla eri osavaltioissa ja kouluissa.
-Kaikki tietää kaikista kaiken. Tää nyt on varmaankin vaa täällä missä asun tai vaan mun koulussa, mutta täällä kaikki puhuu kaikkea kaikista ei pahaa välttämättä, mutta jos sulle sattuu jotain niin kaikki tietää sen.  Mä tiedän liian henkilökohtaisia asioita joistain mun koululaisista.

Its so different in finland
-Kirkko ja Jumala on tosi paljon esillä esim käydään joka sunnuntai kirkossa ja kun joku aivastaa sanotaan ”Bless you”.
-Kaikki pyörii kolun ympärillä. Kaikkien kaverit on suurimmaksiosaksi samasta koulusta ja harrastukset kuuluu koulutoimintaan.
-Kun sanotaan, että menään ulos syömään se ei tarkota hienoa ravintolaa vaan perus pikaruokala- tai amerikkalaisruokapaikkaa. Eli kaikista saa ranskalaisia, hampurilaisa, kana nugetteja yms.
-Täällä ei käytetä veistä ruokaillessa vaan jos syödään pihviä niin on pihviveitsi käytössä.
-Peitot on täällä erilaisia. Ensin lakana ja sen päällä viltti ja sen päällä päiväpeite.
-Lauantai on täällä melkein tavallinen arkipäivä esim. posti kulkee tavalliseen tapaan.
-Tavallisessa urheilukaupassa myydään metsästys kivääreitä ja pippuri sumutteita, joka mua ainakin ihmetytti.
-Täällä on eri mittayksiköt melkein kaikessa, paino, tilavuus, pituus, lämpö...


Miksi?
-Kaupassa käydessä ruokatavarat pakataan moniin ohuisiin muovipusseihin. Joskus yhteen pussiin laitetaan vain yksi ostos!
-Kaikki täällä on kovaa ja kaikesta tehään niin iso juttu. Esim. olin tivolissa ja se melu oli niin kova. Host-äiti kanssa sano, että Linnanmäellä kun kesällä ne oli niin sen mielestä kukaan ei kiljunu ja oli niin hiljaista.
-Koska ulkona on lämmin niin sisällä täytyy olla jäätävää.
-Kaupassa myyjät suosittelee kilpailija kauppoja ja kertoo, että kannattaa tulla huomenna vasta tänne, kun sillon on kunnon alennukset!?!
-Jos joku kävelee kadulla kaikki ihmettelee miksi hän kävelee. Eiks sen pitäis olla vaan hyvä asia jos joku kävelee eikä käytä autoa?

Vaikka noita negatiivisia eroamuksia tulikin aika paljon tykkään silti niin monesta asiasta ei vaan tullu mieleen kirjottaessa näitä. Muutkin vaihtari blogit on tehny tälläsiä postauksia ja osissa on samoja, mutta joissain oon nähnyt aivan päin vastaisiakin eroomuksia.

Täällä auringon laskut ja nousut on niin kauniita. Tää kuva on otettu aamulla autosta kouluun menossa. Kuvassa on vesitorni jonka vieressä mun kouluni on.

Täällä nää kesä kelit vielä jatkuu...

 

Saatiin Senior paidat! Täällä koulussa teetetään teepaidat jokasessa clubissa ja tapahtumassa. Tän paidan tilasin vielä kun olin senior ja voin mä sitä silti koulussakin käyttää, kun kuitenkin senior tunteja suurimmaksi osaksi. Ja tää paita on niin mukava päällä!

With Arms Wide Open

Aion nyt kertoa lähtemisestä vaihto-oppilaaksi ilman järjestöä. Oon syntynyt amerikassa ja mulla on amerikan kansallisuus. Voin siis vaan mennä Amerikkaan ja olla niin kauan kuin haluan. Mun perhe asu Amerikassa kun synnyin ja meille on jäänyt ystäviä näiltä amerikan ajoilta. Mun host-perhe oli tosi läheinen silloin, kun asuttiin täällä jam un host- isä on niitä ensimmäisiä joka piti mua sylissä. Host-perhe on käyny suomessa pari kertaa koko perheenä ja host-isä itekseen useammin.

Viime Marraskuussa host-isä kävi meillä illallisella, kun oli vierailulla Suomessa ja äitini kysyi häneltä, että mitäs mieltä se ois, jos mä tulisin ens vuodeks sinne.  Ne on aina ollu sitä mieltä, että mina tai mun siskot ois tervettulleita niille vähän pidemmäksikin aikaa. Oltiin kuitenkin puhuttu äidin kanssa kuukaudesta, puolesta vuodesta, kesästä yms. Vuos tuntu liian paljolta pyytää. Mun host-isä sano heti, että tietenkin voin tulla. Vaikka mun host-isä on perheen pää se ei päätä kaikkia asioita yksin ja me soitettiikin heti mun host-äidille. Se sano , että oon more than welcome.  Host-perheeseeen kuuluu kuitenkin sisko ja veli ja lähetinkin facebookissa viestiä host-siskolle, että mitä mieltä se ois asiasta ja se oli ihan innoissaan.  Itse host-perhe ehdotti kokonaista vuotta.

Alettiin ettiä tietoa netistä, jos joku muu ois lähteny vaihtoon ilman järjestöä, mutta ei oikeestaan löytyny mitään. Siksi mä nyttenkin kirjotan tämän, jos jollain on samallainen mahdollisuus lähteä niin kuin mulla. Host-äiti hoiti tosi paljon mun asioita ja oon tosi kiitollinen siitä sille.

Host-äiti soitti samaan kouluun mitä sisko käy ja kysyi vaihto-oppilas mahdollisuuksista.Ja tässä sitten tuli se, ettei koulu halunnut vaihto-oppilaita, mutta koska oon amerikan kansalainen niin kaikki oli selvää. Tarvittiin vaan muutama koulutodistus, rokotus kortti ja tietyt rokotukset, syntymätodistus ja sosiaali tunnus. Myöhemmin tuli ilmi, että tarvittiin todistus huoltajuudesta ja tietenkin vakuutus.  Vakuutus hankittiin eurooppalainen-vakuutusyhtiöstä, sillä se on ainoa vakuutusyhtiö, joka antaa vakuutuksia koko vuodelle.

Tarvittiin Custody todistus eli huoltajuus todistus , joka saatiin notaarilta ja isäni teki sen englanninkielisen pohjan siihen netistä olevista malleista ja se maksoi pari kymppiä. Lentoliput ostettiin samalle päivälle, kuin host-perheen ja onnekseni mun paikka lentokoneessa oli ykden rivin takana mun perheestä ja sain vaihdettua sen yhden miehen kanssa niin pääsin istumaan mun siskon viereen.  Lento liput Amerikkaan on yllättävän kalliita ja me päädyttiin ostamaan meno ja paluu lippu samaan aikaan. Tässä oli vaan se, että paluu täytyy toteutua samana vuonna kuin menokin. Eli mun paluu ois joskus joulukuussa. Sen saa kuitenkin vaihdettua pientä maksua vastaan ja aiotaan vaihtaa se joulukuun lähestyessä sinne jonnekkin keväälle ja samalla mun vanhemmat voi ostaa omat lentoliput samalle päivälle ja lennolle, ne kun tulee tänne hakemaan mut!

Toivon, että tää postaus autto ees jotain. On vaikeeta kertoa näistä asioista, kun kaikissa osavaltioissa ja sitten vielä kouluissa on erillaiset toimenpiteet. Jos jäi mitään kysyttävää toivon, että kysytte ja kommentoitte, koska toivon, että pystyisin auttamaan ees jotain, sillä meijän piti ite ottaa kaikesta selvää.

I Don't Want This Night To End

Koko lomaviikko etsiskeltiin mulle ja mun siskolle konsertti asua, koska lauantaina oli Luke Bryanin keikka Maconissa! Luke Bryan on niitä harvoja kantri artisteja joita tunsin ennen tänne muuttoa ja mun iloks se on mun siskon yks lempiartisteista. Kun Luke Bryan ilmoitti tulevansa keski Georgiaan, mun host mom ryntäsi ostamaan liput meille.  Kantri keikoille pukeudutaan tietenkin kantri tyylisesti ja tietty munkin piti ostaa aidot cowboy bootsit. Vois sanoa, että melkein kaikilla konsertissa olleella oli bootsit jalassa.

Tunnelma konsertissa oli mitä mahtavin ja Luke Bryan oli ihan mahtava esiintyjä. Ja kaikki, siis kaikki, laulo mukana ja tanssi . Keikan aluksi oltiin aika lähellä lavaa, mutta täällä ihmiset ei varo muita vaan tunkee joka paikkaan, joten tultiin sieltä taaemaksi, jossa meidän äidit oli tuoleineen.

Not Fair

Keskiviikkona käytiin tivoli/huvipuistossa, Fairissa. Se on Georgian oma tivoli, joka tulee Perryyn aina syksyisin viikoksi. Meijän onneksi se on todella lähellä ja siksi koulustakin on muutama vapaa päivä, että oppilaat voi mennä viettämään hauskaa aikaa. Monesti nuoret ja lapset meneekin muutaman kerran  eikä vain kerran. Koko viime viikon koko koulu puhui tästä Fairista niin olihan munkin pakko käydä katsastamassa, että millanen se oikein on.

Mentiin sinne sisko-porukassa eli minä ja mun sisko ja meijän kaveri ja sen sisko. Koska alku viikko oli ollut yllättävän kylmä ajateltiin, että keskiviikkonakin olisi ja laitettiin oikein lämpimästi päälle. Oltiin kuitenkin täysin väärässä ja lämpötila oli n. 27 astetta. Jouduttiin odottamaan ensimmäistä laitetta puoli tuntia ja jonossa olin melkein pyörtyä. Muut oli tosi peloissaan, että mulle kävi jotain vakavaakin, mutta huimaus meni ohi kun join vettä ja istuin hetkeksi. Koko ajan mulla oli vähän huono olo ja loppujen lopuksi meninkin kotiin lepäämään. Harmitti, kun oisin halunnut mennä laitteisiin, mutta illalla tultiin takasin kattelemaan muita tapahtumia. Illan paras oli hypnoosi esitys, jossa oli yksi meidän tuttu vapaaehtoisena. Ei vaan mee mun tajuntaan, että miten hypnoosi oikein toimii ja poski lihakset oli ihan kipeenä nauramisesta illan jälkeen.
Vaikka päivä ei mennyt kuin suuniteltiin niin mulla oli silti tosi mukavaa.

One More Night

Nyt ollaan sitten lomalla kokonainen viikko! Tää tekee mulle hyvää, sillä en oo vieläkään tottunut näihin aikaisiin herätyksiin, vaikka oon ollu täällä jo kohta kolme kuukautta!!! Aika rientää niin nopeesti, etten pysy ees mukana. Aina ku tuntuu, että aika menee liian nopee muistutan ittelleni, että edessä on vielä 7 kk kokonaista kuukautta täällä merten toiselle puolella:)

Ilma on täällä jo ruvennut vähän kylmememään. Ja siis tarkotan tällä sitä, että ulkona täytyy pitää mukana villatakkia, jos sattuu tulemaan viileä. Tää on kanssa yks syy, miks tuntuu aika menevän nii nopee. Koska yleensä tähän aikaan oon jo vaihdellu mun takkeja koko ajan lämpimämpään. Ei oo kyllä yhtään ikävä sitä Suomen keliä ja pimeää sadetta.
Nyt tuntuu, että kaikkialla muualla on paljon kylmempää, kuin täällä meillä. Kun käytiin lauantaina Tennessessä ilma oli niin kylmä ja jopa Maconissa, joka on tunti pohjoiseen tuntu jotenkin kylmemmältä.

No säät sikseen. Lauantaina siis ajettiin viisi ja puoli tuntia Tennesseehen, jossa oli host-isän isotädin(nyt en kyllä oo ihan varma miten tää suulaisuus meni) 80-vuotis synttärit. Ensimmäinen kunnon sukujuhla vieraassa suvussa. Se kuitenkin meni hyvin ja kaikki oli niin ystävällisiä, että tuntu kuin ne ois ollu mun sukulaisia! Ei jääty sinne kuitenkaan yöksi vaikka matka kestikin kauan. Musta on hassua, että täällä kaikki ajaa pitkiä matkoja kuin ei mitään. Meillä suomessa kaksi tuntiakin on jo pitkä automatka:)

Sunnuntaina mentiin mun ensimmäiseen sunnuntai kirkkoon täällä. Se oli ihan erilainen, kuin mitä Suomessa kirkossa oon käyny. Siellä laulettiin tavallisia lauluja ei mitään virsejä ja "alttarilla" oli kirkon jonkunlainen oma bändi ja musiikki oli vähän rokahtavaa kantria. Tunnelma oli siellä iloinen ja kaikki oli ihan täysillä mukana. Mun host-äiti on katolilainen, mutta muu perheestä on metodistinen ja tää kirkkoa oli siis metodistinen kirkko. Ja sieltä käytiin moikkaamassa host-isän iso äitiä, joka on jo 94-vuotias!!

Oon ihan unohtanut näyttää mun vähän aikaa sitte tilaamani otterboxin iPhoneen! Tykkään tosi paljon noista väreistä. Ja sitten viime keskiviikkona saatiin oppilaskortit. Toi kuva on aika järkytttävä, kun en ollu ihan valmistunut siihen vaan se kuvaaja vaan otti  nopeesti yhden kuvan ja se sitten tuli tohon korttiin. Yks päivä innoistuin kuvailemaan meijän pihalla ja vähän kuvia siitäkin.