Waiting To See

Heips!
Aattelin nyt kirjottaa jotain siitä paikasta minne oon menossa ja kaikkea että mitä odotan tolta vaihtari vuodelta.
Eli meen Georgiaan joka on silleen aika etelässä, että on siellä paaljon lämpimämpi kun täällä:) Sen pääkaupunki on Atlanta ja Perrystä (kaupunki minne menen) kestää n. 2 tuntia Atlantaan. Perry ei ole kovin iso kaupunki, ei ylety Georgian suurimpiin kaupunkeihin. Ja voi olla mulle helsinkiläiselle isompikin pala niellä se, mutta ite aattelen sen, että on hyvä kanssa nähä sellastakin elämää. Sen enempää en osaa Perrystä sanoa, joten mitä vaan voi tulla eteen:)
Odotan vaihtari vuodelta no tietty paremman kielitaidon, tutustumista uuteen kulttuuriin, itsenäistymistä ja sellasen kokemuksen joka ei heti unohdu. Mulla käy useesti niin, että ajattelen tekeväni tulevaisuudessa jotain jännää, mutta en kuitenkaan tee. Se aina vaan lykkääntyy eteenpäin. Joten nyt kun oon saanu näinkin hienon mahdollisuuden aion käyttää sen hyväkseni ja ylittää itteni. Vaihtovuosi tulee olemaan rankka ja oon valmistunut siihen. Mua ei pelota oikeestaan muu kuin yksi asia. Se, että jäisin sinne yksin enkä tutustuisi kehenkään. Vaikka mulle varmaankin tulee koti-ikävä niin en usko sen koituvan niin suureksi, että joutuisin tulemaan kotiin kesken vuoden. Eniten varmaan tulee ikävä meidän koiraa, Arttua. Nykyään vietän sen kanssa niin paljon aikaa, että meijän "välit" on lähentyneet hirmuisesti.
Vaikka lähtöön ei enää oo niin paljon aikaa, elän kuitenkin hetkessä ja teen asioita nyt enkä odota vaan tulevaa.

Here Comes The Sun

Sain nyt vihdoinkin tehtyä tän blogin. Mietin pitkään alotanko vai en ja, että jaksanko koko vuoden kirjoittaa vaiko en. No nyt kuitenkin alotin ja tässä sitten nähdään jaksanko vaiko en. Eli blogini kertoo vaihto-oppilas vuodestani Amerikassa, Georgiassa, Perryssä. Menen ystäväperheeni luokse vuodeksi asustelemaan. Perheeseen kuuluu äiti, isä, tyttö(15) ja poika(8). Oma perheeni tuntee tulevan host-perheeni, koska perheeni asui Amerikassa ennen syntymääni ja isäni ja host-isäni olivat samassa työpaikassa. Perheeni asuivat Amerikassa, South Carolinassa kaksi vuotta ja muuttivat syntymäni jälkeen. Eli oon syntynyt Amerikassa ja omistan Amerikan kansallisuuden. Siksi tämä vaihto juttu onkin niin helppo, kun ei tarvita oleskelu lupaa yms. Vaikka synnyinkin Amerikassa englannin kieli on mulle kuitenkin jotenkin vaikeaa. Yläasteella panostin paljon kouluun, koska vanhempani olivat laittaneet mulle porkkanan jota tavoitella. He maksaisivat mulle vaihto vuoden jos pääsisin Norssin lukioon. Niin kuitenkin kävi, että en päässyt sinne ja unohdin vaihto-oppilas haaveeni. Äiti kuitenkin syksyllä ehdotti, että jos kysyisi host-perheeltäni jos voisin tulla heille vuodeksi tai puoleksi ja heille se kävi hyvin. Mitä oon jutellut heidän kanssaa skypessä he ovat innoissani tulostani ja niin minäkin, erittäin innoissani.

Unohdinpa kertoa jotain itsestäni:) Olen siis nyt 17 vuotias tyttö Helsingistä jota on aina kiehtonut maailman matkailu ja jo pienenä oon päättänyt, että muutan Amerikkaan. Joten nyt näen millainen Amerikka oikeestii on eikä vain mitä elokuvista oon nähnyt. Pidän musiikista ja oon harrastanut sitä monta vuotta, mutta viime vuonna lopetin soittamisen koska se vei niin paljon aikaa. Perheeseeni kuuluu äiti, isä ja kaksi isosiskoa ja ihanainen mäyräkoira:)

Tästä se lähtee! Ja helpotuksekseni ensivuonna en joudu kärsimään lumesta enkä kylmästä:)

Tuonne suuntaan ensivuonna!